Ensimmäinen aiheemme tässä blogissa on laihdutus projektimme, joka alkoi talvella 2012...

Vaaka alkoi molemmilla näyttää liki 70 kg , joten jotain oli tehtävä.  Koska kumpikaan meistä ei ole pituudella pilattu niin luku oli todellakin liikaa. Haastavan liikkumisesta teki se, että molemmilla on pieniä lapsia ja miehet ovat paljon töissä. Näin ollen salille tai muihin liikuntaryhmiin ei ollut mahdollista lähteä.

Ei kai siinä muu auttanut kun alkaa hommailla humputtimia (ministepperi) ja hemputtimia (hula-vanne painoilla) kotiin. Treffasimme useamman kerran viikossa jomman kumman kotona. Humputtelun aloitimme helmikuun lopulla. Alkuun kisasimme toisiamme vastaan viidellä minuutilla, eli kumpi sai enemmän askelluksia viiteen minuuttiin. Kunto oli todella surkea tuolloin, oman vuoron jälkeen oli pakko heittäytyä maahan makaamaan ja askelia tuli 310/315.... Nykyisin aika on 30min ja askelluksia yli 4000! Ja vielä jaksaa toista kannustaa (lue:kuittailla)..

Humputin alkoi tuntua yksitoikkoiselta, joten maaliskuun lopulla ostimme sitten hemputtimen. Jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen oli pidettävä muutaman päivän tauko, koska läski TODELLAKIN alkoi tummumaan (tästä kuva myöhemmin) ja aamulla olo oli kuin potkitulla. Mutta kun tekniikka ja kyljet olivat kunnossa, hemputinkin pyöri jo putoilematta.

Huhtikuussa saimme jo raitista ilmaa.. eli keksimme delegoida lapsukaiset jomman kumman miehen hoiviin ja näin pääsimme lenkkeilemään. Ensimmäinen lenkki oli 5 km ja aikaa meni tunti. Tässäkin lajissa on tapahtunut parannusta ja nyt 12km matkaan menee 2 tuntia. 

Tähtäimessä on nyt puolimaraton (siis aluksi ja joskus tulevaisuudessa..). Harjoitteluunkin löysimme ihan ohjeet, mutta koska se oli koko maratonille, niin puolitimme ne > 10min juoksua olikin 5min.. Tähän emme tällähetkellä ole paljoa panostaneet mutta nykyisin entisen pylväsvälin sijaan jaksaa juosta jo jopa 20 min.

Viimeisin hankinta olikin sitten pomputin (hyppynaru), mutta tästä ei ole vielä kerrottavaa..

Ruokavaliossa noudattelemme vähähiilihydraattisia ruokia. Emme ole hirmu tiukkapipoisia ja haluamme kuitenkin nauttia elämästä, niin "repsahdusiakin" tulee.. harva se viikko . Mutta siitä on hyvä kiristää tahtia, kun ei koskaan tiedä mitä aamu tuo tullessaan..esim. tällä viikolla Iso Koo oli ottanut unilääkkeeksi voileipää ja uni (tai leipä) maistuikin niin, että hän ei kerinny nousta aamulla sängystä ylös, kun Pikku Koo tuli yllättäin "puntarin"kanssa kylään Sinä aamuna vastaanotto ei ollut yhtä lämmin, kun yleensä

Kaikenkaikkiaan, kun aikaa on kulunut n. 4kk ja painoa on jäänyt taakse yht. 26kg, on sanottava, että tämä ei olisi ollut mahdollista ilman toisen tukea.

Hyvää viikonloppua ja palaillaan!

-Koot-

Haettuamme ohjeita googlesta, löysimme " helpon ja vaivattoman " tavan tehdä se. Touhutessamme hetken ( 2 tuntia, muutama poistettu blogi sekä pari pannua kahvia ), pääsimme viimein kirjoittamaan ensimmäistä tekstiämme. Hyvä me! 

Eli olemme Iso ja Pieni Koo, kaimat ja hyvät ystävät joiden elämä on täynnä touhua ja tohelusta, siitäkin huolimatta että olemme kotiäitejä. Meillä on myös pitkä yhteinen menneisyys, joka on saanut hämmennystä ja hilpeyttä aikaan.  Tästä kerromme myöhemmin  lisää.....  Ja tietysti myös tulevaisuus, joka tuo tullessaan uusia kertomisen arvoisia kokemuksia.

Tätä touhutessamme kello on jo siirtynyt sellaiseen aikaan, että enempiä ei ennätä kertoilla  mutta palailemme mahdollisimman usein.

:llä Koot